Kyllä sata vuotta sitten eläneet isännät kääntyisivät sankarihaudoissaan, jos tietäisivät että heidän sukulaiset rouskuttelevat nykyisin heinäsirkkoja Suomessa. Ei riitä enää ne kärpäset keitossa tai polkupyörällä ajellessa suussa, sitä kun suu ammollaan ihmettelee jos sattuu lehmän pellolla näkemään. Niin hyvin EU siivosi maanviljelyn pois täältä peräpohjolasta. Olisi ehken pitänyt Väyrynen valita silloin kauan sitten Suomen piämieheksi, mutta nyt ei kannata. Aika meni jo ohi. Meillä olis varmaan edelleen YYA-sopimus. Saataisiin siinä poskisuudelmia vaihtaessa ladoja ja sinkkiämpäreitä vastalahjoiksi. Koulut olisivat valtion kouluja ja kukaan ei puhuisi pahaa naapurimaista. Toimittajat eivät myöskään räpsisi kuvia mistä sattuu. Hyvin meillä tosin Kekkosenkin aikaan oli asiat ei sillä. Sossu ehken toimi hiukan nihkeämmin. Työttömät pääsivät junaratahommiin työllisyystöinä. Väyrysestä oli joitakin lööppejä kauan sitten, kun oli turhautuneena huudahdellen: "ettekö te tunne minua" kokeillut lentoemojen lihapitoisuutta ahtereesta. Nyt sellainen politiikon toiminta ei menisi enää olan kohautuksella läpi.
Nyt ollaan tulevaisuuden koulua uudella reformilla tekemässä. Aika ylhäältä politiikkojen määräämältähän kaikki tuntuu. En ole kauhiasti kuullut, että opettajilta olisi politiikot kyselleet missä mennään. Mitäpä sitä heiltä kysymään, kun heidän osaamista ei oikeastaan olla kauheasti enää katsottu tarvitsevan. Kyllä se työelämä opettaa ja tällä mennään. Rahat pois koululaitoksista ja sitä mukaa tilat puolitetaan. Mitäpä niillä, kun työelämä osaa hoitaa opetuksen. Noh, tässä nyt olisi saattanut kannattaa käydä vaikka opettajien kahvihuoneessa istumassa pari kertaa, niin olisi kuullut miten sata vuotiaalla Suomella tällä hekellä menee. En viitsi avata enempää, jos polittiikkoja olisi kiinnostanut, niin varmaan olisivat käyneet kysymässä. Silloin päätökset olisivat olleet toisenlaiset. Näillä mennään ja koitetaan tehdä parasta, mitä näillä saadaan.
Tänään huomasin erään betoniauton kaupungilla ajelemassa. Hymynkare nousi kasvoilleni, kun katsoin sen pyörivää kuuppaa. Mieleeni muistui Helsingissä vietetty aika, eli se kun menin sinne töihin ammattikoulutodistuksen saatuani. Voi niitä aikoja. Pidin Helsingistä, hyvinkin olisin sinne voinut jäädä elämään. Menimme rapparin apulaiseksi meritullinkadulle. Meille kerrottiin koulussa, että Helsingin työmailla 80-luvun alussa käytetään alkoholia aika runsaasti. Siellä nuorena poikana kastelimme tiiliseiniä, sekä heitimme lapiolla laastia ja sementtiä betonimyllyyn. Rapparit lauloivat mylläri hankkii myllyllänsä ja myllärin eukko... Silloin ei vielä laulajat osanneet ajatella, että joku meistä olisi siitä voinut kiusaantua. Noh, kyllähän se elämä työmailla ei ollut kaikin ajoin julkisuuden kestävää. Rapparinapulaiset välillä paikasivat rappareiden sairaslomia. Olihan se mukava kyllä kelkalla nousta korkealle ja tehdä arvostettuja rapparin töitä kuin oikeat ammattilaiset. Saimme erityistä arvostusta esimiesten taholta, koska me ei koskaan möhlitty em. asioiden johdosta. Minua kysyttiinkin kyseiseen yritykseen Helsingin työmaille työnjohtajaksi monta kertaa. Jäin kuitenkin armeijan jälkeen Itä-Suomeen. Leipää on riittänyt. Voisin jopa sanoa, että valtio antaa ja valtio ottaa. Olen elämääni töissä ja siviilissä ollut aina tyytyväinen. Olisihan sieltä Helsingin ajoilta monta juttua, sillä olivat opettavaisia aikoja. Ei tätäkään nykyaikana sais kertoa, mutta siellä oli eräs mies nimeltä Kontio. Hän kertoi meille aloitteleville kelkkatyöntekijöille, että ensimmäinen homma on oppia kusemaan kelkasta. No me nuoret miehet silmät pyöreänä kuunneltiin tuntosarvet koholla, että mitä ihmettä. Hän jatkoi: "se kun on niin, että kun noustaan tuonne kerrostalon neljänteentoista kerrokseen asti, niin sieltä ei ajella joka kerta alas". Sitten hän kertoi, että kävi hänelle kerran aika erikoinen juttu. Hän oli tehnyt, niin kuin meille opetti ja joku nainen oli katsonut ikkunasta. Ei mennyt kauan, kun poliisiauto kurvasi kerrostalotyömaalle ja siniset miehet viittoilivat hänen ajamaan kelkan alas. Poliisit olivat aloittaneet puhuttelun sanoen: "oletteko pissineet kelkasta?" Kontio: "olen, kun en voi ajella joka kerta alas". Poliisi: "no ymmärretäänhän me se, mutta kun heille ilmoituksen tehnyt rouva oli sanonut, että te olitte "hetkuttanut".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti