Alkutalven ajatelmia

Aloittelin kirjoitustani ja niin vaan sähköt meni taasen poikki kaksi kertaa, vaikka ei pitänyt olla mitään syytä. Niin tapahtuu aika usein. Aloittelenpa alusta, kun kaikki kirjoittamani hävisi kuin tuhka tuuleen. Tekisi mieleni syyttää tästäkin hallitusta, mutta en ilkeä.

Syksy on ollut erityisen sateinen. Vilja- ja heinäsato ovat jääneet haaveeksi. Moni korsirehutarjoilija pohtii, että millä sitä lampaansa ja hevosensa tulevana talvena syöttäisi. Puut on homeessa ja eipä tuo jatkuva sade ole ihmisten mielialaakaan niin kohottanut.

Toreilla ja koulujen käytävillä on puhuttanut politiikkojen päätökset. Erikoinen oli Suomen hallituksen päätös ajaa ammatillisen koulutuksen rahoitus alas. Nyt Etelä-Karjalan ammattiopiston esimiehet pohtivat miten toimintoja pyöritetään, kun rahoituspohja häviää alta. Milläpä muulla kuin opiskelijoille suunnatun opettajan työn vähentämisellä. Pohjois-Karjalassa on oltu etupainotteisia, mikä lie ollut hyvä. Toki opettajat ovat saaneet tuntea toiminnassaan ja omankin talouden heikkenemisenä lomautuksineen, sekä tilinauhan lyhentymisenä. No näillä mennään, mitä annetaan.

Mitäs muuta on tapahtunut tai tapahtuu? Sotea survotaan putkeen monen puolueen voimin ja kaikki haluaisivat siitä omansa näköisensä ja se kun ei meinaa ottaa onnistuakseen. Sairaanhoitohenkilökunnan keskuudessakin on alkanut kuulua soraääniä ja osa on päättänyt ottaa aikalisän hyppäämällä itse pois, joskin osa on hyppyytetty pois ainakin omista sisäilmaongelmaisista työtiloistaan. Lapset vähenee syrjäseuduilta ja kaupungintalojen uumenissa pohditaan, mitä noille reuna-alueilla asuville enää annettaisiin. Korjataanko entisiä opinahjoja? Näkisin, että uusien muunneltavien monikäyttötilojen rakentaminen on järkevää. Rakennetaanko enää kouluja ja jos rakennetaan, niin minne? Poliittisten päättäjäthän lopulta sen määräävät. Kannattaa miettiä toimintoja aivan uusin silmin ja pohtia olisiko erilaisia kunnan palveluja ja hoitopaikkoja yhdisteltävissä. Uusia kouluja tehdessä kannattaa miettiä saataisiinko rakennuksesta kyläläisille yhteisöllisiä toimitiloja ja näin käyttöastetta nostettua. Raja-aitojen purkaminen ammattitehtävien välillä ja muutenkin on välttämätöntä. Vanhojen epäkäytännöllisten rakennusten kunnostelu ei ole onnistunut juuri koskaan.

Nykyisin, joskin aina olisi pitänyt ottaa esteettömyys ja erityisryhmien tarpeet paremmin huomioon rakennuksia ja sen toimintoja suunnitellessa. Ollappa nyt päättäjillä ja toimijoilla pitkänäköisyyttä ja innovatiivisuutta. Voisi ajatella, että kun tehdään uusia koulurakennuksia tai yleensä julkisia rakennuksia, niin otettaisiin niihin samoihin tiloihin toimintaa lähellä olevia yrityksiä rahoittamaan hankkeita. Vuokran maksajina he olisivat ainakin hyvin tervetulleita, samalla saataisiin toiminnallisia kaikkia hyödyttäviä synergiaetuja. Kieltäneekö joku laki senkin, ettei ammattikoulutukselle rakennettavista rakennuksista voisi vuokrata uusia tiloja myös esim. henkilöstövuokrausfirmoille, Te-palveluille, kelalle, psykologeille, autokoululle, kuntosaliyrittäjälle jne. Jos laki kieltää sen, niin ei kai noita lakeja ole vaikea muuttaa. Olen ymmärtänyt suuressa maailmassa muutettavan melkein kaikki edellisen presidentin tekemät lait. Eihän se taida niin ennenkuulumatonta olla meidänkään hallituksen toiminnassa, joskin mitä nyt perustuslakivaliokunta aika-ajoin hannaa vastaan.