Päällikkö

Yksityiseltä sektorilta on keskijohto, eli työntekijöiden esimiehet hävinneet melkolailla kokonaan. Työntekijät johtavat siis itse itseään. Suomessa sitä tarvitaan laitoksiin monenmoista dokumentoijaa ja raportoijaa. Ehken valtakunnan polittiikkojen ja päättäjien pitäisi jokaista päätöstä tehdessään miettiä tuleeko tästä jollekin työntekijälle jotain näpyteltävää tai muuta kapinettitarinointia. Jos tulee, niin jättää se päätös tekemättä. Suomen verorahat pitäisi nyt nopeassa tahdissa kanavoida kenttätyöhön. 

Toki jokin päällikön hommissa kiehtoo, mutta ehken yhtä kiehtovaksi pitäisi saada se työ millä raha tehdään yrityksiin. Ei ole helppoa olla päällikkö, vaikka niin tärkeää työtä tekevätkin kaikki päälliköt. Kautta aikain ovat ikävästi naljailleet päälliköille, eikös Heikki Kinnunenkin kauan sitten saarna sketsissään. 

Esimiestyössä kaikki on kestettävä, myös kritiikki. Minäkin kävin aikanaan esimieskoulutuksen, johtajan erikoisammattitutkinnon. Tulipa tuota yli kymmenen vuotta oltua esimieskin, eli jotain asiasta tiedän. Enpä ole hakeutunut enää esimishommiin, vaikka tuon sketsin mukaan minulla olisi ollut mahdollisuuksia.

Olinpa kunnallispolitiikassakin mukana. Siitäpä tulikin mieleen... on sitä ollut kyllä monenmoista näennäistä kansalaisvaikuttamista. Lautakuntia ja monia politiikkojen kahvitteluiltoja on pidetty jos missä kunnan ja kaupungin lautakunnassa. Silti käytännössä päätökset tekee pääosin valmisteleva virkamies. Pitäisi yksinkertaistaa ja karistella pois näitä turhia järjestelmiä. Olin kauan sitten erään lautakunnan kokouksessa, jonne oli kerätty jäähyllä olevat politiikot ympäri maakunnan. Eräs lautakunnan jäsen otti puheenvuoron ja en missään vaiheessa huomannut, miten se liittyi aiheeseen. Siis hän jutusteli niitä näitä, mutta ei sanonut käytännössä mitään. Sitten toinen heräsi ja tuumasi: "yhdyn edelliseen puhujaan, olen samaa mieltä". Minä mietin että miten hän voi olla samaa mieltä, kuin se kenen kanssa hän oli samaa mieltä ei sanonut mitään.