Ihmisen vanhentuessa aika kiirii aina vaan nopeampaan. Uusi vuosikin uusiutuu aina vaan vikkelämmin. Siltä se ainakin tuntuu. Ruuhkavuosina lapsille pitää saada ruokaa suuhun ja koettaa opettaa tapoja. Aamuisin aina kiire, kiire. Kun työpäivä on tehty, niin ei muuta kuin kiire, kiire. Jo kotiin ajellessa miettii, mitä sitä perheelle ruuaksi. Kesälomien lähestyessä moni pohtii, jotta mistä lisätuloja hallituksen säätöjä paikkaamaan, että perheellä riittäisi pelimerkkejä seuraavalle vuodelle, tai ainakin torppa pysyisi lämpimänä.
Vanhenemisessa on toki se hyvä puoli, että itse saa jo päättää asioistaan. Tosin se aika ei ole pitkä, sillä kun kaikki hässäköinti on rauhoittunut, niin monilla alkaa sairaudet vaivata ja lapset ottavat vallan ja itsemääräämisoikeus on mennyttä. Uskokaa tai älkää, niin tämä kaikki tapahtuu nopeammmin kuin ikinä uskoisi. Lapsena haluaisi aina olla vanhempi ja vanhana haluaisi olla valikoiden nuorempi nykyisellä elämänkokemuksella vahvistettuna. Liekkö tuota ihminen ikinä tyytyväinen, joskin itse olen tällä hetkellä seestynyt ja vähästä onnellinen. Vähän silti hirvittää, että kestäneekö tämä aika kovin kauan. Jos terveyttä riittää, niin silloin on kaikki hyvin.
Vuosi vaihtui ja mitä jäi viime vuodesta mieleen. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy, no siinä ei sinänsä mitään uutta. Ne joilla on mahdollisuus koplaavat valtion masseja taskuunsa niin paljon kuin ilkeävät ja suosivat siinä samalla hiukan sukulaisiakin. Kansanedustuslaitos hämärtää edustajansa toimimaan siveettömästi. Valta sumentaa ja antaa sen vaikutuspiirissä oleville tunteen, että voi toimia hyvävelijärjestelmällä yhdessä sopien kuinka vaan. Muutama sovinisti siellä vielä sohlaa sen minkä kerkiää ja kaikki on hys, hys.
Jossain asiassa ovat ihmiset fiksuuntuneet. En kuullut tänä vuonna ainuttakaan ilotulitusraketin ääntä kodissani. Asun toki korvessa, mutta kyllä monina vuosina sai suojella koiriaan turhalta melulta ja valosaasteelta. Arvostan kyllä kaupunkien järjestämiä valvottuja ilotulitustapahtumia, niistä on monille iloa. Itse en ole vuosiin käynyt niitäkään katsomassa.
Olen taasen täyttänyt uuden virstanpylvään, kun pitää mennä lääkärintarkastukseen ajokortin takia. Viiden vuoden välein maksan 70€, että saan todistettua olevani järjissäni ajamaan kuorma-autoa. En tosin tiedä mitä teen sillä kortilla, kun olen ajanut vain kerran elämäni aikana autokoulun jälkeen kuorma-autolla. No kun tuli hankittua, niin koitan sitä nyt pitää niin pitkään kunnes lääkäri näppäsee sen minulta pois. Oli se autokoulu Helsingissä sen verran kova koettelemus aikoinaan, että oksat pois. Autokoulunopettaja oli hermonsa jo menettänyt ennen minun opettamista. Hän saattoi painaltaa jarrut pohjaan ilmoittamatta ja minä sitten nyökkäilin penkissä turvavöitä vasten. Huusi ja haukkui. Kerran sanoi; käännytään seuraavasta vasemmalle". Kun en uskaltanut kysellä, niin arvelin ettei hän varmaankaan tarkoita noin kapeaa tietä ja ajattelinkin ajaa seuraavaan risteykseen. Autokoulunopettaja karjaisi: "MIHIN HELVETTIIN TE AJATTE, SANOIN SEURAAVASTA VASEMPAAN!" Minä nolona yritin selitellä. Hän kyllä joskus sanoi, että älä ota häntä liian vakavasti, kun häneltä on mennyt hermot. Kerran eräs nuori nainen jätti hänen liikennevaloihin apukuskin paikalle yksin istumaan lähtien autosta paiskaten oven kiinni.
Olipa sitten neljäänkymmeneen vuoteen pahin tykkylumiongelma Itä-Suomessa. Se aiheutti puiden kaatumisen sähkölinjoille ja sähkön kulkeutumista taloihin seurattiin valtakunnallisesti, kuin suurempaakin jännitysnäytelmää. Paikallisradiot eivät oikein muuta tiedottamista tahtoneet keksiä niihin aikoihin. Yritettiin etsiä kylmissään värjötteleviä ja janoisia sähköyhtiön heitteille jättämiä syrjäkylien ihmisiä jututettavaksi lehtiin, radiokanaville ja televisioon. Oli minukin talossa sähköt poikki 13,5h. Tämä yhdisti kyläläisiä ja oli kerrankin puheenaihe, mistä sai puheensorinan helposti alkamaan. Nykyisin tehdään taloja, mihin ei tule yhtään puulla lämpiävää tulisijaa. Se kun on nyt räjähtänyt tämä hiukkaspäästöongelma. Outoa ja haavoittuvaista. Itse olen sitä mieltä, että talossa tulee olla niin monta uunia, että talon saa pidettyä lämpimänä jos varsinainen lämmitysjärjestelmä pettää. Oman kaivon vesikään ei liikkunut taloihin sisälle asti, vesipumppu kun on sähkötoiminen. Toki agrikaatteja alkaa olla monissa talojen varastoissa turvaamassa sähkön puutosta. Itselle tuli hankittua aikoinaan kaupungin vesi, mistä olen tyytyväinen. Ei lopu juokseva vesi talosta, vaikka sähköt menevät poikki aika-ajoin. Olemme todella riippuvaisia sähköstä, sen huomaa pitkien sähkökatkosten aikana. Pommeja ja panssarivaunuja kyllä ostetaan, mutta jos sattuu lunta satamaan, ollaan aivan heitteillä. Saattaisi olla valtion päättäjien fiksua tehdä johtopäätöksiä ja laittaa muutaman hornetin hinta näiden asioiden kuntoon laittamiseksi ja sitten vasta ostella pommikoneita Trumpilta.
Trumpista puheen ollen, niin jo on Suomessakin alkanut sattua outoja uutisointeja presidentin vaalien lähestyessä. Helsingin sanomat uutisoi mitä uutisoi ja iltalehdet jatkaa huhuilua, että presidentin kansliasta olisi vuodettu salaisia asiakirjoja. Lukekaapa juttuja nyt hiukan eri silmin ja korvin, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täytyy eri kohuja lukiessa pohtia kuka on näiden juttujen takana ja ketä vastaan ne on tarkoitettu, eli mitkä ovat tarkoitusperät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti