Arvostan maaseudun väestön yhtenäisyyttä. Helsingin herrat sai maistaa omista hölmöyksistään, kun traktorit täyttivät pääkaupungin keskustan. Maanviljelijöiden elinkeino on ajettu tukiluukulle sanan täydessä merkityksessä.
Ensin halpuutettiin tuotteen hinta niin alas, ettei se juurikaan kata tuotantokustannuksia. Eu:ssa tehdään päätökset ja siihen on tultu, että on riski tehdä liian pientä. Ei auta kuin laittaa 250 lehmää lypsämään roboteilla ja hoitajat palkattava Ukrainasta. Ei siinä kerkiä lypsyjakkaraa jokaisen alle sovittelemaan ja mukavia mansikille rupattelemaan.
Nyt sitten kompuroi tukimaksatukset, siis se palkka jota maanviljelijälle olisi luvassa. En oikeasti ole seurannut johtuiko moka polittisten puolueiden perinteestä, jossa palkitaan aina joku oikean värisen puoluekirjan omaava jollain viraston johtajuudella, vai Eu:n poukkoilevasta politiikasta.
Hyvin määrätietoisesti on jatkettu Lipposen politiikkaa, missä kaikki ihmiset pyritään pakkaamaan kaupunkien kerrostalokennostoihin. Sinne ne on helpompi syötellä. Maaseutu jätetään sitten susien ja karhujen reservaatiksi, jossa saastuneiden maiden kaupunkiasukkaat voivat käydä nuuhkaisemassa Suomen hoitamattomissa metsissä puhdasta ilmaa ja kuuntelemassa suden ulvontaa.
Jotain rotia kaipaisi kyllä maaseudulla työtä tekevien elinmahdollisuuksien vaalimiseen.
Olisi rehellisempää kertoa, että Suomessa ei sitten elintarvikkeita tehdä, jos niin on päätetty. On todella surullista, että maatalous ajettiin niin nopeasti alas ja siten syrjäseudut ovat autioituneet. Silmiini ja korviini sattui pari musiikkivideota, missä pursuaa kaikesta huolimatta nuorten usko ja toivo maalla pärjäämiseen.
Tässä ensimmäinen ja tässä toinen. On nämä kyllä hienosti tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti