torstai 8. joulukuuta 2016

Vanhetessa viisastuu

Olisiko tuokin kansanviisaus päivityksen tarpeessa?

Tuo pohdinta on ajankohtaista, kun tänään on suurmiesten syntymäpäivä... Sibeliuksen ja minun.

En tiedä miten säveltäjä vanhetessaan viisastuu, mutta varmaan ammatissaan kehittyy tai on kehittynyt. Olen huomannut yllättäin olevani useamman vuoden yli viidenkymmenen. Vasta parin vuoden aikana olen pohtinut, että oikeastikko eläkkeeseen on vain kymmenisen vuotta. Siinäkö se aika hurahti ja yht´äkkiä huomaan olevani loppusuoralla. Pittää sannoo, niin kuin iäkäs isäni: se tuo ihmisen elämä menee nopeasti. Ensin on vastamäkeä. Aherretaan ja suoritetaan hartiavoimin töitä ja hoidetaan kotia kaikessa kiireessä tuonne 50 vuoteen asti, ettei kerkiä taakseen tai kelloon katsoa. Isäni luonnehti sitä vastamäeksi. Sitten tulee myötämäki ja sitten se aika vasta kuluukin joutuisasti. Alan ymmärtää mitä hän tarkoitti.

Onneksi on noita 100 vuotiaita tervaskantoja jotka tuovat uskoa tulevaisuuteen. Oli hauska katsoa itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa tehtyä haastattelua, missä yli sata vuotta vanha mies kertoi, että hän aamusella kävi sovittamassa viulun kantta paikalleen. Mies valmisti viuluja. Miettikää, aivan huikeaa. Hän jutteli napakkana, näyttämättä edes vanhukselta. Siinä meillä tavoitetta.

Olen kyllä seurannut lähipiirissäni iäkkäitä ihmisiä, jotka seuraavat aikaansa ja matkustelevat maailmalla. Käyttävät tietokoneita mennen tullen ja elävät tätä päivää. Toki eriytymistä tuntuu yli 80 vuotiaidenkin keskuudessa olevan, jos nuortenkin. Osa on jäänyt kehityksen kyydistä ja osa ei. Syitä on monia. Tärkein on kiinnostus, sekä motivaatio opetella uutta ja mikä tärkeintä, olla kiinnostunut maailmasta. Digiloikkaa nyt suositellaan kaikille, mutta jos mikä olisi tärkeää, niin ihmisten välinen kaikenlainen kanssakäyminen.

Vanhukset kuvataan usein kärttyisiksi ja elämäänsä kyllästyneiksi ihmisiksi. Toivottavasti itsestä ei tule sellaista. Moni nuorikin on pohtinut samaa asiaa, miksi keski-ikäiset käyttäytyvät huonosti. Joku on jopa sanonut, ettei ilkeä mennä katsomaan viisikymppisten juhlimista, ne kun vetää niin överiksi.

Siksikö käyttäydytään ja esitetään, kun on päästy siihen asemaan, että enää ei tarvitse tehdä mitään muiden pillin mukaan. Voi siis olla oma huonosti käyttäytyvä ja ylimielisen pöyhkeä itsensä. Voi näyttää oikeasti huonon yleissivistyksen ja esittää silti parempaa, kuin onkaan.

Itse arvostan hyvin käyttäytyviä ja toisia kunnioittavia elämän kokemusta omaavia ihmisiä. Arvostan myös nuoria, jotka ottavat toiset ihmiset huomioon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti