perjantai 29. tammikuuta 2016

Eläkkeelle entistä myöhemmin

Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä .Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen.

Pitäisi mennä astetta pitemmälle ja määrittää jokaiselle oma eläkeikä työuran kuluttavuuden, sekä geeniperimän perusteella. En oikein ymmärrä aiempia määrityksiä. Miksi armeijan kapiaiset ja veturinkuljettajat pääsivät niin aikaisin eläkkeelle? Millä perusteilla?

Jos on maksanut pitkään veroja ja työ on ollut raskasta, niin kyllä silloin tulisi päästä aikaisemmin eläkkeelle, toisin kuin jos työuraa ei oikein ole kertynyt ja työ on ollut kevyttä. Voitaisiin toki tehdä geenitesti, sekä selvittää muutenkin todennäköinen elinikä ja sairastuvuusennuste ja sen perusteella laskea yksilöllinen eläkkeelle siirtymisaika.

Työtä tekevä ja yhteiskuntaa verorahoilla pyörittävä ihmisryhmä on melko pieni ja näyttää siltä, että aina vaan tiivistyy. Yhteiskunnan varoilla eläviä on vuosittain entistä enemmän, joten lienee kohtuutonta kurittaa tätä töissä käyvää kansanosaa liikaa. En ole koskaan ymmärtänyt Suomen verotuskäytäntöjä. Jos joku hankkii täysillä viikkotunneilla normaalin palkan, niin mitä järkeä siinä on, että yhteiskunta verottaa ylitöistä entistä enemmän? Minun mielestä verotuksen tulisi pudota ylitöiden osalta, näin saataisiin niiden työpanos ja ammattitaito käytettyä tarkkaan, jolla on kysyntää. On turha puhua, että se olisi joltain pois. Olisi fiksua, jos työläinenkin omalla osaamisellaan voisi elää varakkaammin, jos jaksaa tehdä töitä reippaasti ja paljon. Kun ylitöistä vaaditaan puolet veroa, niin ei kenenkään kannata tehdä kuin pakolliset hommat. Usein vastaavaa osaamista ei läheltä löydy ja ne työt, jotka firma olisi saanut jätetään tekemättä, tai ostetaan ulkomailta.

Lueskelin sanomalehti Karjalaisesta, kun lääkäriasema resetin perustaja esitteli heidän remontoituja tiloja. Talo sijaitsee Kiteen kirkon alapuolella kiteenjärven rannan tuntumassa. Lääkäri Jorma Rytkönen tuli Kiteelle kunnanlääkäriksi samaiseen taloon vuonna 1972 ja äitini toimi hänen vastaaottoapulaisena. Voi niitä aikoja. Myöhemmin Kiteellä toimi lääkärinä myös Ensio Piitulainen, josta on paljon tarinoita, osa tosia ja monet kaupunkilegendoja.

Ensiosta tuli perhetuttu. Kerran menin hänen vastaanotolle kertoen: " Minulla on ihottumaa ahterissa". Lääkäri: "Ai perse ruvella vai?". Minä: "No voihan sen noinkin ilmaista, mutta minä koitin vähän kauniimmin esittää". Lääkäri: "housut alas!". Ensio vilkaisi ja kirjoitti todella nopeasti reseptin ja ojensi sen minulle. Minä kysymään: "Eikö siinä ollut mitään vakavampaa?" Lääkäri: "Ei siinä perkele mitään syöpää ole, ULOS!".

Erään kerran Ensio oli määrännyt vanhalle rouvalle peräpuikkoja. Rouva oli kysynyt, että miten minä nämä asetan, kun ei tuo selkä taivu. Ensio: "Tulkaahan hyvä rouva tänne ikkunan luo. Näettekö tuon osuuskaupan tuolla mäen alla?" Rouva: "Näen". Ensio: "No hyvä, sitten ei mitään ongelmaa, köpötelkää sinne ja ostakaa maalarinteippiä. Kotiin päästyänne teipatkaa se kapseli pirtinpöydän kulmaan ja peruuttakaa".


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti